josephine-ylipaa_460
Josephine Ylipää Foto: Lena Koller

Josephine Ylipää

Artikkelisarjassa tässä webbipaikassa met esitämmä komisuunin jäsenet vähän paremin.

Hei Josephine, kerroppa sinun taustasta.

Mie synnyin Pajalassa 30 vuotta aikaa ja olen sen jälkhiin asunu ympäri Eurooppaa ja Aasiassa. Minun juuret Tornionlaakshoon oon kasuhneet voimakhaamaksi vaikka mie koko aijan olen siirtyny eemäs minun koista. Tutustumalla muihiin kulttuuhriin ja kiehliin herätti paljon kysymyksiä jokka koskit minun ommaa kulttuuria ja histuuriata. Tämä utelihaisuus johti siiheen ette mie liityin nuorisoliithoon Met Nuoret jossako mie olin johtokunnassa ja puhheenjohtajanna. Minun aikana Met Nuoret liitossa mie tehin töitä olletikki ette lisätä tietoa tornionlaaksolaisista, kväänistä ja lantalaisista ja polittisesti ette lua parempia etelytyksiä minuriteetile muun muassa ehotuksilla uutheen minuriteettilakisäätänthöön, palelikeskustelhuin ja loppytöihiin Almetaalissa ja suorissa kontaktissa Kulttuurideparttementin ja Rekiuuni Norrbottenin kansa.

Minuriteettipolitiikan työn lisäksi mie olen töissä kestävyystutkimuksen kansa. Koko minun työlä oon lähtökohtana hymanitääri ja oikeuenperspektiivi riippumatta jos oon kyse miljööstä, minuriteetistä elikkä tasavertasuuesta. Mulla oon kantitaattiäksaami valtiotietheessä ja maasteriäksaami kestävyystietheessä. Tutkimuksessa mulla oon aina ollu fuukkys klimattimuutokshiin, maanseuthuun, luontoresyrshiin, jeenyksheen ja ihmishiin Euroopassa, Aafrikassa ja Aasiassa. Minun työn kautta mie olen saanu pittää luentoja, keskustella ja kohata ihmisiä joilako oon eri taustat ja etelytykset. Mie olen aina arvostannu uutta tietoa ja muita perspektiiviä ko minun omia, ja sen mie näen etuna komisuunin työssä.

Miksis sie suostuit olheen matkassa komisuunissa?

Meän minuriteetti tarkottaa paljon mulle. Se oon perintö, kulttuuri ja kansa ette omistaa meän oman histuurian ja tulevaisuuen. Mie olen ollun töissä minuriteettipolitiikan kansa (olletikki tornionlaaksolaisitten, kväänitten ja lantalaisitten kansa) 5-6 vuotta nyt ja olen sen takia sisälä kysymyksissä joitten kansa komisuuni tekkee töitä. Mie ilahtuin kauheasti ja yllätyin numineerinkistä. Minun taustan takia se tuntu ittensthääns selvältä mulle ette suostua.

Mikäs oon sinun voima elikkä supervoima?

Mulla oli pakko kysyä yheltä kaverilta, se mainitti minun tulea ja minun vetoa. Mie häyn tunnustaa ette hään kyllä oon oikeassa. Mie olen innostunnu oikeuskysymyksistä, ja olen sen tehny niin kauon ko mie saatan muistaa. Epäoikeuet luovat minussa semmosen veon, niinku puut sisimäisessä valkeassa. Valkea joka saapii minun jatkamhaan taistelua siittä minkä pääle mie uskon. Valitettavasti epäoikeuet jatkuvat mailmassa ja sisimäinen valkea ei sammu koskhaan. Ko mie tehen töitä tasavertaselle ja kestävälle mailmale se oon se tuli joka vettää minun työtä etheenpäin.

Mitäs sie toivot ette komisuunin työ tuottaa?

Minun toivomus oon ette komisuunin työ tullee tuottamhaan lissäävää tietoa minuriteetistä meile jokka olema osana siittä, mutta kansa ette päästä ulos majuriteettiyhtheiskunthaan. 21 vuotta tunnustamisen jälkhiin kansaliseksi minuriteetiksi tionlevittäminen ja -taso oon vieläki liika matala. Lissäävällä tiola mie ootan parempia etelytyksiä, nuorile, jyritiikassa, kielirevitaliseerinkille, ja muissa aluheissa joitaki minuriteetti haluaa tua esile.

Sitä paitti mie toivon tietenki ette kaikin jokka haluaavat jakkaa heän kertomuksia ja kokemuksia saavat sen maholisuuen. Koko työtä mie näen etelytyksennä ette lua tietoa joka saattaa olla perustanna jatkuvalle työle minuriteetile.

Onkos sulla mithään liitettä Tornionlaakshoon elikkä Norrbottenhiin?

Mie tulen Pajalasta ja olen suuriimaan osan lapsuuesta kasunu ylös Norrbottenissa. Mie huolehtin aina ette lähteä kotia Pajahlaan, valitettavasti siittä ei ole tullu mithään vuotheen covid-kriisin vuoksi.

Kolme kätevää kysymystä:

Norrbottenissa oon kolme UNESCO:n mailmanperinettä. Saataks mainita vähhiinthääns yhen niistä?

Mie häyn mainita Gammelstadin kirkonkylän ko mie asuin sielä jonku vuen lapsena.

Suunile kunkas suuri osa Ruottista Norrbotteni oon?

Mie olen aika varma ette se oon 25%.

Minkäs meänkielisen sanan kaikin pitäsit oppia?

”Huija” taitaa olla yks minun lempisanoista joka oon käytetty viresästi lapsuuesta asti. Sitä käänethään useasti ette se oon ”Usch”, mutta se oon sana joka saattaa korvata huokailua. Mie käytän sitä ko mie puhun  muitaki kieliä: “Hujia, what a situation!”