Två renar betar i snö
Foto: Martina Huber

Keskustelukokkous maasta, jahista ja kalastuksesta

1 marraskuuta komisuuni kohtasi föreninkiä Ruottin Kväänit – Lantalaiset aamupäivänä Lannavaarassa, Kirunan ulkopuolela.

Keskustelukokkous, joka oli suunitelttu joku aika sitten, piethiin samala ko komisuuni piti omat kokkoukset Lannavaarassa ja sympoosiymmin yhtheyessä joka piethiin Kirunassa päivää ennen.

Kiruna, ja ympäristö, oon jeukraaffisesti ylempännä sitä niin sanottua viljelyraijaa. Lantalaiset oon histuurisesti olheet fasta asukhaat. Viljelyraja oon atministratiivi raja joka mennee Lapin läpi koilisesta lounaasheen vähän alempanna tunturialuetta. Se oli meinattu rajaksi maapruukin leviämiselle ja rakentamiselle ette suojata poroelinkeinon intressiä. Praktiikassa siittä ei tullu raijaa ei viljelylle eikä fasta rakentamisille. Tänä päivänä viljelyrajala oon merkitys poroelinkeinolain nouattamiselle ja laile jokka säätäävät jahtia ja kalastusta.

Yhtheispeli saamelaisitten ja tornionlaaksolsisitten välissä

Keskustelut kokkouksessa tulit suurin osin olheen maan, poronhoijon, jahin ja kalastuksen oikeuksista. Kokkouksen aikana kokkousosalistujat nostit niin sanottua ”Verdisysteemiä”, joka oon ollu käynissä 1960-luvule Tornionlaaksossa. Curt Perssonin väitöskirjassa ”Då var jag som en fånge”/”Silloin mie olin ko fanki” Verdisysteemiä selvitethään seuraavalla laila:

”Verdisysteemitarkotti ette lantalaiset ja peruskansa saamelaiset osittain olit yhtheistyötä elintarvikekannasta ja elläinpiosta. Peruskansa saamelaiset saatoit esimerkiksi pittää heän elukoita fasta asukhaitten tykönä ja tilapäisesti asuakki väärtiperheitten tykönä, olletikki talvi-ja siirtoperiuutina. Kylälaiset piit vastaavia hoitoporoja saamelaisitten tykönä ja net saatoit kansa saaja arvokhaita tavaroita niinku kuivattua poronmaitoa, saustettua poronlihhaa ja muita tavaroita saamelaisilta ko net siiryit takashiin Norjan rannikolta. Tätä kahenvälistä systeemiä oon meän nykyaijassa kauheasti aliarvostettu, elikkä harvoin nostettu esile, ruottalaisessa histuuriakirjotuksessa tärkeästä moleminpuolisesta yhtheispelistä saamelaisen peruskansan ja tornionlaaksolaisen minuriteetin ryhmitten kansa.

Tehthiin töitä yhessä

Kokkousosalistujat selostit ette se oli tavalista silloin ko Verdisysteemi oli vaoimassa. Sitä autto toisia ja töitä tehthiin yhessä. Saamenkieltä ja meänkieltä puhuthiin. Yks henkilö kerto ette silloin oli useasti monta kieltä koissa.

 Se oli valtio joka teki ette met erkainumma. Ennen met olima aina riippuvaisia toisista. Met olima töissä yhessä emmäko met hunteeranheet koskhaan oliko joku saamelainen elikkä ei, yks kokkousosalistuja kerto.

Yks muu kokkousosalistuja muisteli ette Tage Erlanderi, joskus 50-luvula, oli kritiseeranu kunka USA hantteerasi heän minuriteettiä ja kunka se oli saanu vastauksen ”kunkas teilä oon saamelaisitten kansa?” Silloin Ruottin valtio, piiain sen takia ette pelastaa maihneensa, alko rakentamhaan asuntoja saamelaisile. Tämä oli syy siiheen ette Verdisysteemi pikkuhiljaa purjethiin, hään meinasi. Toinen syy oli ette skuutterit tulit 1962 ja silloin saamelaiset ei ennää tarttenheet siirtyä poroitten kansa.

Oikeus poronomistamisheen

Vakituisila perheiläki, joilako oli maapruuki, oli ollu poromerkki monta sukupolvea aikaa, ajoporoja taloissa ja muita omia poroja jokka olit laitumella siinä likelä. 1886-vuen poronelinkeinolaki ei ennää antanu luppaa fasta väestölle ylempännä viljelyraijaa ette hoitaa porojoa. Vielä tänäki päivänä oon joitaki tornionlaaksolaisia, lantalaisia ja kvääniä joilako oon poromerkki. Yks kokkousosalistuja kertoo ette hään oon lantalainen ja hällä oon poromerkki. Hään sai merkin 1967 mutta meinaa ette se joskus oon sattunhaista kuka saattaa saaja poromerkin.

Eri aikoina saamelaiset oon siirtynheet heän poroitten kansa laitumille kansanrajoitten yli Pohjoskalotilla. Maat oon vissinä aikoina rajottanheet siirtymisiä ja tehneet hankalamaksi saamelaisile ette siirtyä entishiin laitumhiin, ja se teki ette net sen siihaans haait uusia aluheita. Tämä johti siiheen ette laitunruoka loppu vissilä aluheila. Laitunongelma oli yks syy siiheen ette saamelaisia siirethiin pakola. Pakkosiirtämiset merkittit ei aivan tramattisia siirtoja vissile saamelaisile perheile mutta vaikutti kansa lantalaisia. Yks muu ratikaali toimenpito valtiolta ette selvittää laitunongelmaa oli ette ottaa pois porot kokohnaans fasta väestöltä ja sillä laila vähentää poromäärää.

Maat ylempännä viljelyraijaa

Yks kokkousosalistuja selvitti ette het tuntevat ette valtio oon heitä pettäny. Asutukset jokka olit ylempännä viljelysraijaa, niin sanotut tunturilääkenheetit, piithiin viä yli valtiolle vuona 1958.

Kuninkhaalisen Majesteetin proposisuuni nr 141 vuona 1958. Proposisuunin pääasialinen sisältö:

”Proposisuunissa käsitelthään muun muassa kysymystä vissitten maapruukiorganisasuunin alla olevitten kruunulääkenheetitten hallinosta domänverkin hallituksheen ja kansa semmositten lääkenheetitten myyntiä. Suoritetun tutkimuksen asian takia esitethään, ette vissit kruunulääkenheetit jokka oon mettäaluheela ylempännä viljelyraijaa Västerbottenin ja Norrbottenin läänissä viethään yli domänverkin hallinthoon, mutta ette ylisiirto pohjosista tunturilääkenheetistä, 4 vuen väliaikana elikkä 1 heinäkuuhuun 1962, pittää olla riippuvainen erikoisista etelytyksistä.

Sitten käsitelthään proposisuunissa eri toimia tarkotuksessa ette saavuttaa päätösoikeuen laajetun tesentraliseerinkin tähhäänkuuluvhiin asioihiin ja kansa pareman yhenmukhaisuuen ko päätöksiä nouatethaan aluheela. Tämän lisäksi esitethään muun muassa vissiä laajenuksia ja presiseerinkiä siirtoavustuksen oikeuksista omistajille kruunuläkenheetistä, joitako pittää panna alle.”

Lansmeetari otti yhtheyttä fasta asukhaitten kansa joilako oli maita ylempännä viljelyraijaa. Net ihmiset ei puhuhneet ruottia ja moni ei käsittänny mitä paperissa seiso jonka net kirjotit alle. Rakenukset jokka valtio meinasi olit valtion maala poltethiin. Valtio anto sitten vallan maista tunturisaamekylile.

Se oon konflikti jonka valtio oon luonu. Antakaa takashiin ja antakaa meän päättää meän maitten yli, yks henkilö sano kokkouksissa.

Yks muu kokkousosalistuja sano ette Lääninhallitus Norrbottenin läänissä vasta oli päättäny totalista skuutterikielosta vissilä aluhueila ilman ette neuvotella asihaankuuluvitten kansa. Nyt net ei saa ees aijaa heän styykoile aluheela, viittauksella ette ”sielä saattaa olla poroja”. Hään selosti ette oon tullu vaikemaksi ette hantteerata arkipäivää.

Yks muu mies kokkouksessa kerto ette hällä oon sisar ja veli jokka oon porohoitajat saamekylässä mikä tekkee ette hään saattaa olla tunturilla kalastamassa, mutta ette hään tuntee syrjintää.

 Miksis mie en itte saata ookata skuutterilla? Mulla oon kalastusoikeus sielä mutta koska sielä oon skuutterikielto mie en saata käyttää minun oikeutta. Miksis siskoitten lapsila oon oikeuksia mitä mulla ei ole?

 Meitä pittää tunnustaa peruskansana. Met olema aina elähneet rinnakkaa saamelaisitten kansa. Meilä oon yhtheiset juuret. Tänäpäivänä ei kukhaan tunne lantalaiskansaa, mutta kaikin tietävät kukka saamelaiset oon? Met olema kaohneet julkisesta histuuriakirjotuksesta ja met olema menettänheet meän oikeukset vaikka met olema olheet täälä koko aijan.

Ruottalaisista kväänistä – Lantalaisista

Ruottalaiset Kväänit – Lantalaiset perustethiin 11 helmikuuta 2019 ja oon paikalisföreninki STR-T:le, Svenska Tornedalingars Riksförbund – Tornionlaaksolaiset. Föreninkillä oon paikka Kirunassa.

Lantalaiset – ruottalainen käänös suunile maapruukari.