Hei Klas-Göran, kerroppa sinun taustasta
Mie olen 65-vuotta vanhaa histuurikkeri Lundin yniversiteetilä, syntyny Trelleborgissa ja asun Falsterbossa, professori lähtien vuelta 2000. Lyhykäisen kariäärin jälkhiin koulumailmassa mie tispyteerasin 1987 väistöskirjala histuuriasta ja politiikasta Ryssässä ja Neuvostoliitossa, jossako mulla oli hyötyä minun militäärisesti saatuista tioista ryssänkielessä. Sen jälkhiin mie olen liikkunu laajoitten uuenaikhaisitten ja saman aijan hiistuurisitten aluheitten yli. Mie olen säilyttänny minun intressin Ryssäle ja uuenaikhaiselle Itäeuroopale, ja olletikki sen eetnisille suhtheile ja kansalisille konfliktile, mutta kansa antanu ulos monta kirjaa kansanmurhasta, ihmiskuntarikoksista ja valtiojärjestetystä terrorista. Näinä päivinä tullee sitä paitti ”Folkmord. Historien om ett brott mot mänskligheten”/”Kansanmurha. Histuuria rikoksesta ihmiskuntaa vasten”. Kolmas pitkänaijan intressialue koskee kysymyksiä kunka histuurista timensuunia hantteerathaan yhtheiskunnassa, kulttuurissa ja koulutussysteemissä ympäri Eurooppaa. Mie olen muun muassa innostunnu komisuunityöstä, olletikki liitetty selvittelhyin komunismin ja nasismin kansa Neuvostoliiton kaatumisen jälkhiin.
Miksis sie suostuit olheen matkassa komisuunissa?
Sitä ei piä koskhaan kieltäytyä uusista kokemuksista. Yks syy oli puhas utelihaisuus aluheesta jotako mie oikeasthaans olen tutkinu, komisuunihistuuriata, ja niitä laajempia aluheita histuuriakulttuuria ja histuuriapolitiikkaa. Mie tiän ette semmonen työ oon tärkeätä mutta ette se kansa saattaa olla täynä jännityksiä ja konfliktia. Mie pruukaan erottaa eri histuuriakäyttöä, ja sitä tietheelistä käyttöä jotako mie tykkään ette mie eustan. Se saapii komisuunityössä useasti lujan konkyrensin muilta, eksistensiellisti, moralisesti ja joskus kansa iteolookisesti suunatut histuuriankäytöt. Ei se ole niin kummaa, ko histuuriakomisuunit useasti tekevät töitä palavitten, elävitten materiaalitten kansa. Asihaankuuluvat, rekiunaalit ja muut, osaliset ja ulkopuoliset, oon useasti monet eikä aina yksmieliset. Yks muu syy joka kuuluu yhtheen tämän kansa oon ette mie tykkään ette histuurikkerillä ja muila tutkioila oon tärkeä tehtävä ette olla matkassa suuremassa histuurietepatissa joka oon käynissä yhtheiskunnassa, ei sen takia ette met aina tiämä parriiten, mutta pareminki ette meilä oon tistinkti ja tärkeä ääni joka kansa pittää kuulua, muitten seurassa.
Mikäs oon sinun voima/ supervoima?
Jos mulla oon yhthään, niin mie kuvittelen ette se oon minun kyky ette pittää monta palloa ilmassa samala aikaa. Justhiins nyt mie en ole aivan valmistannu minun viimistä kansanmurhahistuuriata mutta olen käynissä yhen muun tutkinon kansa histuurian oppimisista, samala ko mie olen hämhäkki verkossa suuressa temattisessa työssä klupalihistuuriasta, jossako kolmekymmentä ruottalaista hymanistiä ja yhtheiskuntatietäijää oon matkassa ja ulosantaminen oon ensi vuona. Sen lisäksihään tullee ette olla komisuunijäsen. Sitten mie uskon ette mie olen hyvä luenonpitäjä ja opettaja, enniiten sen takia ette mie tykkään ette se oon sopevaa ja tärkeätä ette jakkaa minun histuurisia tietoja.
Mitäs sie toivot ette komisuunin työ tuottaa?
Minun vastaus kuuluttaa tietenki vähän niinku reklaamiteksti elikkä opintoplaaniformyleerinki, mutta minun toivomus oon ette komisuuni perustheelisen ja monipuolisen fakta- ja analyysityön kautta kartottaa histuurisen ja nykyaikhaisen suhtheen valtion ja minuriteettiryhmitten välissä, tämän ette antaa etelytyksiä kaikile paartterille tyytyttävän prosessin tunnustamisesta, hyvityksestä ja sovinosta. Semmonen kartottaminen pittää olla perspektiivirikas ja valkastaa niin ratkasevia taphauksia ja prosessia histuuriassa ko enämpi arkipäivästä interaksuunia intiviititten ja kolektiivin välissä, minuriteetin ja majuriteetin välissä, rekiuunin ja valtiovallan välissä. Vasta sitten ko se oon tutkittu niin histuuria saattaa rauhottua elikkä tulla vielä konstryktiiviksi voimaksikki tulevaisuutheen.
Onkos sulla mithään liitettä Tornionlaakshoon elikkä Norrbottenhiin?
Ei, mie olen koko minun elämän ollu kottiintunnu Skoonessa, niin yhthään henkilökohtasta liitettä mie tuskin saatan sanoa mulla olevan. Likkiintä mihinkä mie olen tullu oon tietenki kauhean lahjakas tohturanti jollako oon juuret Tornionlaaksossa, ja joitaki kontaktia komisuunikaverin Lars Eleniuksen kansa.
Kolme kätevää kysymystä:
Kukas oli Lars Levi Laestadius?
Häntä ei essiiny minun omissa histuuriakirjoissa, mutta mie muistan vieläki kaikitten vuositten jälkhiin kunka minun histuuriaopettaja jymnaasiassa nimitti häntä Lapinmaanpapiksi. Mie tiän kansa ette laestaatialaisuus oon herätysliike, joka kuuluu Ruottin kirkhoon ja jollako oon liitettä Tornionlaakshoon mutta joka oon leviny Ruottin rajoitten ulkopuolele. Laestaatialaisuuela oon pyritaaninen etikki ja vissi ekstaattinen prufili.
LKAB:la oon kruuvatuotanto Kirunassa, Malmivaarassa ja Svappavaarassa. Mutta mitäs LKAB merkittee?
Se kuuluu kansa minun koulutiethoin: Luossavaara Kiirunavaara Aktiebolag, vähän epävarma tavvauksesta.
Suunile kunkas monta perlikuormaa teitä oon Kirunankruuvassa?
Ei aavistustakhaan. Mie en ees tohtis arvata muuta ko ette niitä oon monta.
(Oikea vastaus: Suunile 70-80 pelikuormaa tietä LKAB:n webbipaikan mukhaan)