Tio personer sitter runt ett U-format bord med en bildskärm framför.
Foto: Eva Dahlén

Kokkous Luulajassa

Komisuuni kokkointu Luulajassa 7-8 huhtikuuta.

Vielä yks kokkous oon pietty. Tällä kertaa komisuuni kokkointu lumisessa Luulajassa päiväruan aikana 7 huhtikuuta, jatkamhaan päiväruan aikhaan seuraavanna päivänä. Työ osaraporteerinkistä oli fuukkyksessä tässäki kokkouksessa ja tekstit käythiin läpi.

Komisuunila oon nyt kokkouksia taajasti ja net oon tärkeitä ette sekretariaatti saattaa jatkaa työtä etheen päin ette yhistää tekstiä osaraporthiin, jonka pittää jättää valtionneuvokselle Jeanette Gustafsdotterille kesäkuun ensimäisenä päivänä, jälemin tänä vuona. Usseimat kokkoukset piethään vieläki tikitaalisesti.

Kokkous alotethiin ette Elisabet Fura teki yhtheenveon tutkintotilantheesta ja informeerasi kokkouksestaki Kulttuuritepartementin valtionsekreteerarin Nina Anderssonin kansa, joka oli pietty maaliskuun lopulta, komisuunin vaatimuksen jälkhiin.

– Mie informeerasin valtionsekreteeraria tilantheesta ja niistä hankaluuksista joitten kansa met taistelemma. Tämä komisuuni oon ynikki eikä sitä mene verrata muitten tutkimuksitten kansa. Komisuunila oon vastuu ette vastata minuriteetin oototukshiin. Sen takia met toima esile vaatimuksen lisäaijasta meän työle, Elisabet Fura kerto ja jatko:

– Valtionsekreteerari kuunteli innola mutta ei saattanu antaa vastauksia kokkouksessa.

Elisabet Fura kerto sen lisäksi ette kontaktia oli otettu Poromaankomitean puhheenjohtajan Erik M Runessonin kansa ja ette kokkousta suunitelthaan. Tottuus-ja sovintokomisuunin haastattelutyö oon kuitenki näyttäny ette niitä oon paljon yhtheisiä aluheita.

Tottuuskomisuunia saamelaisele kansale olthaan perustamassa. Kokkouksen aikana oli kaks sekreteeraria valittu. Päätös ette Kerstin Calissendorff tullee puhheenjohtajaksi saamelaisele tottuuskomisuunile tuli pari päivää jälemin, maananataina 11 huhtikuuta. Alkukontaktit saamekomisuunin kansa oon otettu.

Komisuunin haastattelutyö oon täyessä käynissä. Tähhään saakka oon suunile sata haastattelua tehty ja kuutisenkymmentä oon jäljelä. Haastattelun jälkhiin kirjotethaan referaatti. Jälkhiin ko kaikki haastattelureferaatit oon kirjotettu, net tulthaan kootaahmaan ja analyseeraahmaan ette niistä saattaa tehhä johtopäätöksiä. Tämä analyysityö alotethaan syksylä. 

Suuriin osa kokkousaijasta käytethiin tulevan osaraportin sisälthöön ja teksthiin. Paitti tekstiä komisuunin työstä se tullee kansa sisältämhään yhtheenvetoja kahesta tutkimusraportista raasipiulookisista tutkimuksista ja ihmisjäänöksitten kokokamisesta liitetty minuriteethiin.

Lopuksi professori emeritus ja jäsen komisuunissa Lars Elenius, selosti tutkimusylheiskatshauksesta ja tutkinosta jokka käsittelevät koulu- ja kielipolitiikkaa Tornionlaaksossa. Tutkinto rakentautuu tutkimuksheen kunka lapset jokka kävit koulua 1940- ja 1950- luvuila koit kunka kielipolitiikka vaikutti heitä kotimiljöössä, koulussa ja ympäriolevassa yhtheiskunnassa.

Jälkhiin kokkouksen komisuuni lähti Tietheen talole/Vetenskapsens hus, pari sattaa metriä eempänä katua myön, osalistumhaan sympoosiymhiin ”Ko Tornionlaakso piti tulla ruottalaiseksi”/”När Tornedalen skulle bli svenskt”, jonka komisuuni järjesti yhessä Luulajan teknisen yniversiteetin kansa.