Mikäs tottuus- ja sovintokomisuuni oon?
Tottuus- ja sovintokomisuuni oon riippumaton orgaani joka tarkistaa tapahtumia nykyaijassa elikkä eempänä takana histuuriassa – se hakkee tottuutta mitä toela oon tapahtunnu. Se oon useasti kyse siittä ette kartottaa krouvia elikkä laajia loukkauksia ihmisoikeuksista elikkä muuta väkistämistä jotako valtio elikkä muut aktöörit valta-asenossa oon tehneet.
Komisuunila saattaa olla tehtävännä ette kuvata mitä oon tapahtunnu ja tunnistaa aktööriä jokka oon olheet vastuuliset siittä elikkä jokka oon vaikuttanheet siiheen ette tämä oon saattanu tapahtua. Komisuuni kokoa tietoja siittä mitä oon tapahtunnu, useasti kuuntelemalla ihmisiä jokka oon olheet sen kohtheena elikkä osalisenna ja tarkastamalla tokymenttiä. Näkyväksitekemällä semmosia tapahtumia ihmiset, jokka oon olheet kohtheena, saattavat saaja hyvityksen. Se saattaa eesauttaa sovintoa, paranemista ja ette konfliktit vähenevät.
Tottuuskomisuunia muissa maissa oon useasti laitettu kansalissotien elikkä muitten konfliktitten jälkhiin elikkä tarkastamhaan tapahtumia joissako ihmisoikeuet oon loukattu laajemasti. Ette laittaa tottuuskomisuunin saattaa silloin olla osa suuremasta prosessista, niin sanotusta siirtymäoikeusjärjestelystä (transitional justice). Kartottamalla tapahtumia ja niitten takanaolevia tarkotuksia sitä saattaa jatkaa yhessäelämistä konfliktin jälkhiin.
Tämä tottuus- ja sovintokomisuuni
Tottuus- ja sovintokomisuuni tornionlaaksolaisile, kväänile ja lantalaisile oon valtiolinen tutkimus jonka Ruottin hallitus oon pannu käynthiin. Alote ette laittaa komisuunin oon tullu minuriteetiltä. Komisuuni oon riippumaton orgaani joka pittää tulkita ja tehhä sen tehtävän joka oon ohjeissa hallinolta. Tehtävhään kuuluu ette tarkastaa tapahtumia 1800- ja 1900-luvuila. Komisuuni pittää ottaa selvää mitä tapahtu, miksi se saatto tapahtua ja kuka oli vastuulinen ette se saatto tapahtua. Tarkastuksen tuloksen pittää käyttää ette kehittää ruottalaista minuriteettipolitiikkaa.
Tottuuskomisuuni saamelaisele kansale
Valtiolisen tutkimuksen muotonen tottuuskomisuuni oon perustettu ruottalaiselta hallitukselta. Komisuuni pittää kartottaa ja tarkastaa politiikkaa saamelaisia kohin histuurisesta perspektiivistä ja politiikan seurauksia saamelaisele kansale. Komisuuni pittää tehhä näkyväksi ja levittää tietoa saamelaisitten kokemuksista ja komisuunin lopputuloksista ja jättää ehotuksia toimenpioista jokka tuottavat hyvitystä ja etistävät sovintoa. Komiteaohjeista päätethiin 3 marraskuuta 2021.
Norjalainen tottuus- ja sovintokomisuuni
Norjan Suurkäräjä/Stortinget päätti vuona 2017 ette perustaa norjalaisen tottuus- ja sovintokomisuunin ette tutkia norjalaistamispolitiikan seurauksia saamelaisile ja kväänile. Komisuuni alko työnsä 2018.
Suomalainen tottuus- ja sovintokomisuuni
Valtionraati perusti tottuus- ja sovintokomisuunin saamelaisile 28 lokakuuta 2021. Asiata valmistelthiin likhiisessä yhtheistyössä Suomen valtion, saamekäräjän ja koltitten kyläkokkouksen eustajitten kesken. Päämäärä komisuunin työle oon ette tehhä yhtheenveon ja tehhä näkyväksi saamelaisitten kokemuksia Suomen valtion ja eri virastoitten akerauksia ja niitä seurauksia joitako näilä oon saamelaisile.