Hei Malin, kerroppa sinun taustasta.
Mie olen kasunu ylös Pohjosskoonessa ja asun nyt Malmöössä. Minun perheessä oon suuri histuuriaintressi, ja mie uskon ette kaikki kertomukset sukulaisitten elämästä olit net jokka herätit kysymyksiä minussa siittä kunka ihmisitten arkipäivä oon muuttunu. Opintoaikana mie sain maholisuuen syventyä sosiaali- ja kulttuurihistuurihaan – ja mie käsitin silloin kunka tärkeitä suuliset kertomukset oon ette huomauttaa kokemuksia ja perspektiiviä joitako fastastuu säilytetyssä kirjotetussa lähemateriaalissa. Suunta kuka pääsee puhuhmaan ja millä ehoila se tapahtuu oon jotaki mitä mulla aina oon matkassa minun työssä komisuunin kansa.
Miksis sie suostuit olheen matkassa komisuunissa?
Aluksi mie epäröittin, koska mulla ei ole ole suurempaa kokemusta minuriteettikysymyksistä entisthään. Toishaalta mie olen kirjottannu väitöskirjan ruottalaisen valtion yrityksestä ette korvata muita ryhmiä, nimittäin henkilöitä joitako oon steriliseerattu ommaa tahtoa vasten elikkä hoijettu huonosti ko net oon olheet lastenkoissa elikkä kasvattikoissa. Se anto mulle käsityksen kysymyksissä jokka koskevat hyvitystä ja vastuuvaatimusta histuurisistä epäoikeuksista enämpi ylheisesti, ja se hään oon sentraalia tällekki komisuunile. Mikä ratkasi lopputuloksen oli ette mie sain tietää ette jäsenehotukset olit ankkuroittu niitten organisasuunitten tykönä jokka oon painanheet pääle ette komisuunia laittettais.
Mikäs oon sinun voima?
Se saattas piiain olla jonkulainen ittepäisyys joka tekkee ette mie en anna ylös vaikeita tehtäviä ensi häässä.
Mitäs sie toivot ette komisuunin työ tuottaa?
Ensi siassa mie toivon ette työ haastatteluitten kansa saattaa tuottaa jonkulaista hyvitystä niile jokka kääntyvät suohraan komisuuhniin heän kertomuksitten kansa. Pitkäle aijale mie toivon ette niitten äänet ja tulokset tutkinoista jokka komisuuni oon pannu käynthiin tulevat saahvaan suuren leviämisen majuriteettiyhtheiskunnassa, mikä kuitenki vaatii toimia jälkhiin ko komisuunin työ oon lopetettukki.
Onkos sulla mithään liitettä Tornionlaakshoon elikkä Norrbottenhiin?
Ei, mulla ei ole henkilökohtasta liitettä Tornionlaakshoon elikkä Norrbottenhiin.
Kolme kätevää kysymystä
Tiäks mikä kunta oon Ruottin ensimäinen eko-kunta (se tarkottaa ette jälkhiin vuen 1983 sielä oon aktiivisti tehty töitä miljöökysymyksitten ja kestävän kehityksen kansa)?
Ko mie olen syntyny 1983 tämä ei ollu suohraan mikhään uutinen jotako mie muistan, mutta mie olen käsittänny ette Matarengin kunta oli ensimäinen maassa ja vieläki tekkee aktiivia työtä ette etistää esim. kolektiivitrafikkia ja ekolookista kylvämistä.
Saataks kertoa minkä näkönen Tornionlaaksonfalku oon ja tiäks mitä färit sympoliseeraavat?
Meänflakussa oon niinku monessa flaussa kolme färiä. Päälimäisenä keltanen ”kirkhaankeltanen aurinko”, keskelä valkea ”talvivalkea luonto” ja alimaisenna sininen ”kesäsininen taivas”. Färivalikoima muistuttaa niin Ruottin ja Suomen flakuja. Kirjailia Bengt Pohjanen oon kuvanu Meänflakua sovittavanna sympoolina rajattomalle maale, samala ko muut tinkailiat oon vastustanheet erityisen flaun tarvetta. Flaku hyväksythiin 2007 mutta vasta 2015 Ruottin Akatemii tunnusti julkisesti 15 heinäkuun Tornionlaaksolaisitten flakupäiväksi.
Onkos Tornionlaaksossa elikkä Norrbottenissa mithään paikkaa johonka sie mielelhääns halvaat lähteä?
Joo, mie halvaan mielelhääns käyvä Vyöfestivaalissa Korpilompolossa jossako komisuuni olis ollu matkassa menny vuona jos pantemii ei olis topanu. Niinku monet muut mie kaipaan paikkoja jossako ihmiset kohtaavat spontaanissa keskusteluissa.