Älv som forsar med en skog som skymtar på andra sidan

Vuosilukuja histuurian varrelta

1809          

Raja veethään Ruottin ja Suomen välissä. Tornionlaakso jaethaan kahtheen riikinpuohleen ja suomenkielisestä väestöstä tullee minuriteetti Ruottissa.

1842          

Kansankoulu perustethaan. Niin saamenkieli ko suomenkieli essiintyvät opintokielenä.

1869          

Tilikratifikasuuni opettajille alotethaan ja jällaa kahele kansankielele. Oppimateriaalia saamenkielelä ja suomenkielelä kehitethään.  

1873          

Kokoelma lakia ja säätäntöjä annethaan ulos suomenkielisellä käänöksellä. Kokoelma sisältää lakia ja säätäntöjä kunnalisjohosta, manttaalikirjotuksesta, käräjäoikeuksesta, rangastuslaista, kirkolaista, leekusäänöistä, omistajavaihetuksesta, maanomistuksesta, köyhänhoijosta, jahista ja kalastuksesta (rajaväylässä Tornionväylä). Sitä painethaan tuhanen kappaletta, joistako suuriin osa annethaan lääninhallitukselle Luulajassa ette jakkaa virkahenkilöile ja kunnanjohoile.

1874          

Suomiseuturahasta päätethään tarkotuksena ette rakentaa ulos ja kehittää kansankoulua Tornionlaaksossa. Periuutin aikana perustethaan erityisiä pikkukouluopettajaseminaarieita, yks saamenkielinen ja yks suomenkielinen.

1875          

Pikkukouluopettajaseminaari Haaparannala perustethaan. Suomenkieli tehhään sisälepääsyvaatimukseksi.

1886          

1886 vuen poronlaitunlain kautta poronhoitoa nimitethään saamelaiseksi elinkeinoksi.  

1888          

Päätös ette alottaa valtiolisia kouluja Tornionlaaksossa joissa vaatimus oon ette ruottinkieli oon opetuskieli.  

1899          

Suomenkieli sisälepääsyvaatimuksenna otethaan pois pikkukouluopettajaseminaarissa.   

1903          

Ensimäisiä työtupia perustethaan ja jälemin laitethaan instryksuunia ette ruottinkieli oon ainua yhessäolokieli.

1904          

Luulajan hippakunta perustethaan. Yks syy hippakuntaperustamisheen oli Tornionlaakson ruottintaminen.  

1906          

Selma Lagerlöfin koulukirja ”Nils Holgerssons underbara resa” tullee ulos ja siinä Tornionlaaksoa ja muita meänkieltäpuhuvia aluheita tehthään näkymättömiksi.

1912          

Suomenkieli poistethaan aihneena pikkukouluopettajaseminaarissa.  

1916          

Satsauksia tehhään kirjastotoiminalle. Kirjastot saavat tehtäväksi ette levittää ruottinkielistä kirjalisuutta Tornionlaaksossa eikä net saa pittää suomenkielistä kirjalisuutta heän hyllyilä.  

1916-17     

Opintomateriaalia joissako oon ruottintamispiirtheet painethaan, ja net oon erityisesti sovitetut tornionlaaksolaisile olosuhtheile.

1919          

Kirkko mennee kokohnaans yli pithään rippikoulua ruottinkielelä.

1921          

Suomiseutututkimus määrittää ette väestöki oli sitä mieltä ette ruottinkieli oon ainua oppikieli ja ette ruottinkieli oli heän oikea äitinkieli. Reservantti Wanhainen kiisti menettelytappaa ja lopputuloksia, esimerkiksi väitöstä ette suomenkieliset lapset ei tartte lukea suomenkieltä koulussa, ko net jo ossaavat suomenkieltä.

1922          

Valtion Raasipiolookinen instityytti perustethaan.  

1935          

Hallitus päättää ette panna suomenkielen takashiin vapaehtosenna aihneena jatkokoulussa.  

1940          

Kirkko ja koulu erkaintuvat. Pääjohtajuus kouluile loppuu sekylariseerinkin ja yhtheiskuntamuutoksitten tuloksenna.  

1954          

Työtuvat tehhään kunnalisiksi.

1957          

Hallituspäätös ette ottaa pois paikaliset kielot ette puhua suomenkieltä kouluissa.  

1957          

Tornionlaakson kirjastoile annethaan lupa panna esile kirjalisuutta suomenkielelä heän hyllyile.  

1958          

Pispa Jonzon tuopii esile ”valtionkirkolisen” tutkimuksen jollako oon sisältävä asento saamenkielhleen ja suomenkiehleen.

1965          

Hallitus korostaa entiset päätökset; se oon ”luatonta kieltää lapsia puhumasta suomenkieltä koulussa ja rastila.”  

1969          

Lgr69 astuu voihmaan. Kotikieliopetus ottaa paikan koulussa.

1977          

Kotikielikoulutus kehittyy yhä enämpi Kotikielireformin kautta. Lääninkoululautakunta Norrbottenissa kehittää opintomateriaalia tornionlaaksonsuomeksi, tarkotuksenna ette etistää aktiivia monikielisyyttä.  

1981          

Svenska Tornedalingarnas riksförbund – Torniolaaksolaiset, STR-T, perustethaan.

1999          

Tornionlaaksolaisista tullee yks Ruottin viralinen kansalinen minuriteetti.  

1999          

Tornionlaaksonsuomi saapii staattyksen omana kielenä Ruottissa viralisella nimelä meänkieli.  

2000          

Ruotti ratifiseeraa Euroopparaatin raamikonvensuunin suojasta kansalisille minuriteetile ja eurooppalaisen säätänön maanosa- elikkä minuriteettikielistä.