Platshållare Debatt

Työvoiman siirto minuriteetitten silmilä

Tepattiartikkeli Norrländska Socialdemokraten (NSD)

Yhessä vieraskröönikassa 13 huhtikuuta työvoimaministeri Eva Nordmark kirjottaa ette useampi häätyy olla valmis siirtymhään pohjosheen koska tulevaisuuen työt oon sielä. Eva Nordmark perhäänkuuluttaa iteoita kunka tämä saattaa tulla maholiseksi. Ministerin kröönikka refereeraa tapahtumhiin meän ruottalaisessa histuuriassa. Semmosista kokemuksista meänkielenpuhuvilla oon suuria kokemuksia.

Ruotti oon aina ollu monikultturellinen ja olletikki Norrbottenilla, joka oon vanhaa monikielinen alue, oon kultturelliä etelytyksiä ette avosylin ottaa vasthaan uusmuuttajia. Mutta silloin pittää kansa polittiselta kantilta vahvistaa kansalisitten minuriteetitten omavaltaa ja kasvavassa määrin suojata niitten histuurilisia kokemuksia yhtheiseksistensistä. Tarvithaan kansa keskustelua mitä rekiunaalipoliittisia satsauksia infrastryktyyhriin, kulttuuhriin ja yhtheiskuntatärkeishiin palvelhuin tarvithaan niissä kunnissa joissako asukasmäärän pienentyminen vieläki jatkuu, mutta joissako asukasmäärän kasvanti sen siihaan ootethaan pääsevän käynthiin.

Maaliskuusta 2020 lähtien oon valtiolinen tutkinto käynissä – Tottuus ja sovintokomisuuni tornionlaaksolaisile, kväänile ja lantalaisile. Komisuuni tutkii sitä  assimileerinkipolitiikka jonka kohtheena minuriteetti oli 1800- ja 1900 luvuina. Se oon osa Ruottin histuuriasta jotako kaikin Norrbottenissa ei tunne – ja läänin ulkopuolela tämä oon vielä vähempi tunnettu.

Tornionlaakson kunnista alethiin tyhjentämhään hymanikapitaalia, 1950-luvun lopulta ko se suuri muutos työmarkkinassa akselereerasi Ruottissa. Nativiteetti oli maan korkein. Työttömyys oli nousussa. Maholisuuet ette saaja elantonsa pikkusesta maanviljelyksestä ja mettänpruukista olit rajotetut. Ette trafikki alko menheen etehlään oli kuitenki suurin määrin politiikkaa eikä vain ulkosia olosuhtheita. Trenti ette jättää  oman kotiseuvun koethiin joiltaki pakkona mutta toisilta maholisuutena ette aktiivisti  osalistua kansalisheen hyvinvointirakentamisheen. Toistukset selostavat kunka myönethiin hööliä avustuksia töyhakemusreishuin ja ette jopa saatethiin ekonoomisesti ostaa irti eeknahemmitaloja ja fastiheettiä- kaikkia ette maholistaa siirtymistä Tornionlaaksosta.

Kokemukset siirtymisestä oon erilaiset. Joilaki oon hyviä kokemuksia mutta toiset koit ette het menetit itenttiteetit, tulit juurittomaksi ja sait sen koti-ikävän joka tullee ko oon pakko assimileeraintua. Minuriteetin kokemukset tulevat antamhaan meile tietoa joitako majuriteettiyhtheiskunnala ennen ei ole ollu saatavinna ja net kokemukset saattavat tehhä ette met olema paremin rustatut niishiin haastheishiin joitako tulevaisuus saattaa merkitä.

Komisuunin tehtävä oon ette kertoa sitä histuuriata jotako ennen ei ole tunnustettu ruottalaisessa histuuriakirjotuksessa, ja sen minuriteetin ehoila. Sen takia se oon tärkeätä ette oppia histuurialta ko työmarkkinaministeri nyt kehottaa suuhriin siirthoin työvoimasta pohjosheen päin.

Elisabet Fura, Puhheenjohtaja Tottuus ja sovintokomisuunissa tornionlaaksolaisile, kväänile ja lantalaisile.