Kommissionen
Elisabet Fura Foto: Martina Huber

Uusia yhtheistöitä

Komisuunin puhheenjohtaja Elisabet Fura kertoo käynissäolevasta työstä

”Niin oli viimen vihtoin aika tullu meän kokkouksheen Poromaakomitean kansa. Meän vastaavat sekretariaatit kohtasit, jokku fyysisesti Garnisuunila Stokholmissa ja jokku olit matkassa Skypen kautta. Tarkotus oli ette oppia tuntheen toisia, antaa tietoa meän ittestä kustaki tehtävästä ja kertoa kunka met tehemä töitä. 

Vaikka oon olemassa paljon jokka yhistävät meän tutkimuksia niitä oon kansa olemassa fyntamentaalia eroja meän välissä. Issoin ja perustheelisiin ero oon ette Poromaakomitea oon parlamentaarinen komitea jollako oon jyritinen/polittinen tehtävä. Yheksän jäsentä ja puhhenjohtaja oon valittu ja heän aphuun komiteala oon jyristilä vahvistettu sekretariaatti jossako oon neljä jyristiä ja yks kansalisekonoomi. Sen lisäksi oon nimitetty niin monta ko 26 eksperttiä ja 10 asiantuntiata jokka pitävät auttaa komiteeaa. Komitea oon valikoinu ette tehhä töitä täysin transparantisti mikä muun muassa tarkottaa ette sekretariaatti jatkuvasti laittaa ulos tekstiä heän webbipaikale ette saaja sisäle mielipitheitä. Kaikkia haluthaan rohkasta jättämhään mielipitheitä.

Toinen ero, jonka mie näen sen, oon tehtävän luone. Ko met olema tottuus- ja sovintokomisuuni kaiken kansa mitä se tarkottaa niin Poromaakomisuuni oon enämpi klassinen parlamentaarinen komitea jonka tehtävän piiain lyhykäisesti mennee yhtheenvettää ette se pittää selvittää sitä oikeuentilanetta joka oon syntyny sen niin sanotun Girjas-tuomion jälkhiin (kelläs oon mikkä oikeuet?). Komitea oon jakanu työn kahtheen askelheesheen; jahti -ja kalastusoikeuet tutkithaan nykyhnään ja toisessa askelheessa analyseerathaan maankäyttökysymyksiä, poroelinkeino matkhaanräknätty. 

Vissiltä kantilta oon jaettu kritikkaa ette tirektiivit ei ole kylliksi sisältävät ja ette porohoitajitten saamelaisitten intressit oon saahneet liian paljon vaikutusvaltaa. Nykyhnääns oon lisätirektiivi remissilä. Jos sen hyväksyttäis niin se oon minun mielipie ette tämä puute tyytytethään pääasiassa ja ette muita ryhmiä niinku tornionlaaksolaisia, kvääniä ja lantalaisiaki tulhaan kuuntelheen ja ette net saavat vaikutusvaltaa.

Met saatoima konstateerata ette met molemin puolin olema kohahneet haastheita joihiin met emmä ole olheet valhmiit ja ette meilä oon suuri hyöty ette vaihettaa kokemuksia toisitten kansa tällä laila. Meän työaluheet koskevat toisia ja meilä oon hyvä syy ette jatkaa sitä keskustelua jotako nyt oon alotettu ette lopputuloksesta tulis maholisiiman paras olletikki estämällä ette net jännitykset jokka oon olemassa eri innostuksitten kesken kasuavat lissää.   Sitä paitti mie saatan raporteerata ette työ osamietinön kansa nyt oon loppuvarvila. Met putsaama tekstiä ja huolehtimma ette kaikki oon paikoilens ko meän raportti painethaan. Met toivoma ette mietintö joka jätethään valtionneuvoksille 1 kesäkuuta tullee herättämhään intressiä ja intoa. Työ haastatteluitten kansa jatkuu samala aikaa. Suunile 100 haastattelua oon tehty ja suunile 60 oon jäljelä. Transkripeerinki, haastattelureferaatit ja käänöksiä tarpheen mukhaan vaatii kansa kvalifiseerattua työtä joka oon käynissä jatkuvalla voimala. Mie halvaan taas ilmasta minun kiitolisuuen kaikile jokka oon olheet matkassa jakamassa heän kertomuksia. Ilman teitä meän työ ette täyttää Ruottin histuuriata olis ollu paljon hankalampi ja tulos paljon köyhempi.”

Elisabet Fura